19,99 €
inkl. MwSt.
Versandkostenfrei*
Versandfertig in 1-2 Wochen
payback
10 °P sammeln
  • Broschiertes Buch

"Se, joka ei osaa ottaa olevia oloja tyynen ja harkitsevan arvostelun alaisiksi, ei voi käydä kykenevästä ja selvänäköisestä kansalaisesta, yhtä vähän kuin sekään, joka väkivaltaisilla keinoilla koettaa tukehduttaa ihmiskunnan edistystä." TESTAMENTTINI SUOMEN KÖYHÄLISTÖLLE sisältää puolensataa 1915--1926 syntynyttä tekstiä. Aihepiireinä ovat poliittis-sosiaalis-taloudellisten kysymysten lisäksi sivistys ja kasvatus, raittius, uskonto ja maailmankatsomus sekä avioliitto ja sukupuolisuus. Nämä lehtikirjoitukset ja puheet antavat hyvän kuvan siitä laveasta alasta, jolla tekijä liikkui Suomen…mehr

Produktbeschreibung
"Se, joka ei osaa ottaa olevia oloja tyynen ja harkitsevan arvostelun alaisiksi, ei voi käydä kykenevästä ja selvänäköisestä kansalaisesta, yhtä vähän kuin sekään, joka väkivaltaisilla keinoilla koettaa tukehduttaa ihmiskunnan edistystä." TESTAMENTTINI SUOMEN KÖYHÄLISTÖLLE sisältää puolensataa 1915--1926 syntynyttä tekstiä. Aihepiireinä ovat poliittis-sosiaalis-taloudellisten kysymysten lisäksi sivistys ja kasvatus, raittius, uskonto ja maailmankatsomus sekä avioliitto ja sukupuolisuus. Nämä lehtikirjoitukset ja puheet antavat hyvän kuvan siitä laveasta alasta, jolla tekijä liikkui Suomen työväenliikkeen konkarina ja taustavaikuttajana oltuaan puoluejohtajana 1899--1901 ja kansanedustajana 1907. Osa kannanotoista syntyi maanpaossa 1918--1922, vaikka tekijä ei sisällissotaan osallistunutkaan. Kokoavana teemana on uuden ajan ihmisen ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan läpimurto sosiaalidemokratian pohjalta.
Autorenporträt
N. R. eli Nils Robert af Ursin (1854--1936) syntyi Kuopiossa, opiskeli Helsingissä väitellen klassisesta filologiasta 1881 ja opetti ensin Viipurissa, sitten Turussa kreikkaa ja latinaa lyseolaisille. Hän vaikutti aatelissäädyn valtiopäiväedustajana 1891--1906, kunnes nousi SDP:n riveistä ensimmäisille yksikamarisille valtiopäiville eli modernisoituun eduskuntaan kansanedustajaksi ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi. SDP:n edeltäjän Työväenpuolueen puheenjohtajanakin hän ehti toimia sosialistien noustua liikkeessä valtaan, mitä ennen hän oli perustanut työväenyhdistyksen Viipuriin 1886 ja johtanut vastaavaa yhteenliittymää Turussa 1891--1900. Sisällissodan jälkeen af Ursin lähti maanpakoon Neuvosto-Venäjälle ja palasi Ruotsin (1920) kautta Suomeen 1922. Loppuiäkseen af Ursinista tuli SDP:n kunniavanhus jopa niin suureen määrään, että 1980-luvulla tarvittiin historian väitöskirja purkamaan hänestä rakentunutta lähes myyttistä kuvaa suomalaisen sosialismin isänä.